Toukokuussa tapasin käsikirurgi Nonna Saarelan, jonka kanssa keskstelimme TOS:n (thoracic outlet syndrome) konservatiivisesta hoidosta. Tyypillisimpiä TOS-oireita ovat yläraajojen pistely ja puutuminen, väsyminen, paineen tunne/kireys ja turvotuksen tunne/turvotus ja voimattomuus. Etenkin yläasennossa työskentely provosoi oireita mutta useimmilla oireilevilla jo hartiatasossa tai alempanakin esimerkiksi autoa ajaessa tai muussa staattisessa työssä, soittaessa, päätetyössä ym tulevat oireet esiin. Oireilevat ovat yleensä työikäisiä, nuoriakin aikuisia, nuorin TOS-diagnoosilla fysioterapian tullut asiakkaani on ollut 12-vuotias.
Kaulan, yläaukeaman, kainalon ja yläraajan anatomisia rakenteita yhdistää lihasten päällä kulkeva sidekudosrakenne – faskia. Kaulan alueella pinnallinen faskia pitää sisällään platysma-lihaksen, syvä faskia muodostaa kolme kerrosta, jotka kotelomaisesti pitävät kaulan lihaksia sisällään. Pinnallisin kerros sisältää sternocleidomastoideus- ja trapezius-lihakset, seuraava infra- ja suprahyoidaalilihakset mukaanluettuna omohyoideus, joka kiristää askian kuin purjeen etupuolella. Syvimmässä kerroksessa ovat prevertebraalilihakset, scalenukset, plexus brachialis ja ojentajapuolen lihakset. Scalenuslihaksia ympäröväsyvän faskian kerros jatkuu subclavia-alueelle ja pectoralis minoriin ja on yhteydessä mediaaliseen inetrseptumiin, joka puolestaan on yhteydessä medianus- ja ulnarisheroihin ja jatkuu mediaaliseen epicondyliin asti ja sen yli kyynärvarteen. Kyynärvarren puolelta siihen ovatyhteydessä pronator teres ja flx carpi ulnaris lihakset mm. Joten kiristystä tulee mediaalipuolelle ylhäältä ja alhaalta. Potilashistoriaan tutustuessa mietitään, mikä aloitti oireilun – mitä kaikkea taustalta löytyy. Joskus vaiva löytyy kaulalta, toisinaan hartiarenkaan alueelta tai jopa ranteesta. Kaikki toimii yhdessä.
Olen ollut TOS-poilaiden kanssa tekemisissä hyvinkin paljon viimeiset 17-vuotta Ortonissa työskennellessäni. 1-kylkiluun ja yläaukeman/kaulara/rintarangan mobilisointi, lihasten rentouttaminen ja venyttely, neuraalikudoksen mobilisointi, harjoitteet, hengitysfunktion kartoittaminen ja normalisointi, akupunktio jne… kaikki kokeiltu. Tulosta saatiin, mutta usein jäi kaivelemaan jokin, mikä vielä puuttui liittämästä asioita toisiinsa. Opettelin lymfaterapian, jotta ymmärtäisin imunestevirtauksen ja faskian yhteispelin ja nyt, kun pystymme yhdistämään kaikki edellämainitut ja faskian anatomian (Carla Steccon upea faskia anatomia atlas!!!) ymmärryksen, voidaan odottaa ihan toisenlaisia tuloksia näiden hankalien yläraajavaivojen hoidossa.